Sivut

tiistai 14. marraskuuta 2017

Lemmikkimessut 2017


Mistähän sitä aloittaisi! 

Käytiin tosiaan toissaviikonloppuna pikamutka Lapissa, koska kävin hakemassa Lauralta Velmun takaisin itselleni. En ole siitä täällä blogin puolella maininnutkaan, mutta tässä muutama kuukausi taaksepäin ostin Velmun takaisin itselleni. Vanhimmat lukijat ehkä muistavat, että minulla oli fretti sijoituksessa ja useammastakin syystä halusin kuitenkin sijoitussopimuksen purkaa ja Velmu lähti silloin uuteen kotiin. Velmu pääsi tosi kivaan paikkaan ja kävin sitä Tian luona katsomassakin. Tialle tuli kuitenkin tilanne, että hän joutui siitä luopumaan ja parin mutkan kautta sain sitten Velmun ostettua itselleni. 

Olin alunperin ajatellut, että Velmu saisi olla ystävälläni Lauralla hoidossa siihen asti, että muutan takaisin lappiin. Olin kuitenkin ollut mukana Suomen eläintenkouluttajat ry:n lemmikkimessujen talkooporukassa ja oltiin sitten sovittu, että otan sitten Velmun meidän ständieläimeksi. Joten hain sitten Velmun itselleni aikaisemmin. Vähän jännitti, että stressaako Velmu, kun on paljon matkustamista ja uusia juttuja, mutta oli kyllä turha pelko. Velmu otti kaiken tosi lunkisti ja oli kyllä oma reipas itsensä kokoajan. Lauralle vielä suuren suuri kiitos, kun hoiti Velmua niin hyvin


Sitten viimeviikonloppuun! Oltiin tosiaan talkooporukan kanssa ajateltu, että keskityttäisiin lemmikkimessuilla etenkin pieneläimiin. Tämä oli mun mielestä tosi hieno juttu, sillä liian usein törmää siihen ajattelutapaan, että pieneläimiä ei voi tai ei tarvitse kouluttaa. Minä tein messuille videon fretin kouluttamisesta ja mun puolesta tuli tietenkin ständieläin Velmu♥ 

Ihana Tua (Onnelan eläimet) puolestaan keskittyi kissateemaan ja teki kissoista videon, sekä toi mukanaan ständille mm, kissojen agilityesteitä nähtäville. Tua kävi myös pitämässä ohjelmalavalla kissankoulutusaiheisen infon. 


Muut talkoolaiset hoitivat muita tärkeitä juttuja ja erittäin hyvin kaikki tekivät hommia. Meillä oli kyllä loistava talkooporukka ja niin huippuja tyyppejä kaikki! Kaikki olivat mulle uusia tuttavuuksia, mitä nyt nimeltä tiesin etukäteen. 



Kivoja uusia tuttavuuksia tuli myös frettiständiltä! Ensin Susanna tuli moikkaamaan meitä, olin hänelle jo etukäteen vinkannutkin, että mulla on hänen frettinsä Mitellan isä mukana messuilla. Susannan saattaa osa tunnistaakin hänen blogistaan Pääryeläin ja makkaraminionit. Sunnuntaina Susannalla oli mukana Mitella, joten isänpäivän teeman mukaisesti Velmukin pääsi ekaa kertaa näkemään jälkikasvuaan. Kyllähän niissä jotain samaa näköä taitaa olla. ;) 


Parin muunkin fretti-ihmisen kanssa tuli sananen jos toinenkin vaihdettua ja oli kyllä ihanaa nähdä muitakin fretinomistajia. Minähän en frettipiireissä ole hirveästi ollut, kasvattajia tiedän nimeltä ja ihan muutamia omistajia tunnen, mutta lapissa ei juurikaan ole tullut minkäänlaista verkostoa fretti-ihmisiin, toivottavasti siihen tulisi nyt muutosta.

Kaikenkaikkiaan oikein onnistunut messuviikonloppu! Todella kivoja keskusteluita kouluttamisesta ja Velmu oli ständieläimenä mitä parhain, veti hyvin porukkaa. Osa ei tiennyt mikä fretti on ja muutama lapsi tuli kysymään, että onko tää haisunäätä. :D Käytin Velmun myös Eläinten koulukuvauksessa ja en millään malttaisi odottaa, että saisin kuvia itselleni. Kamerasta näin muutamia otoksia ja ne olivat niin hienoja. Mutta tästä lisää myöhemmin, kunhan saan kuvat itselleni. 



Ettei pelkkiä frettijuttuja, kävin myös tietenkin katsomassa pentunäyttelyiden leonbergien kehät. Tuttuja naamoja ja oli kyllä kiva vaihtaa sielläkin vähän kuulumisia. Ja kylläpä tuli leopentukuume, leonberginpennut on ihaninta ikinä.♥ 

Odotan kyllä innolla koiramessuja joulukuussa, jonne mennään myös talkoilemaan Suomen eläintenkouluttajat ry:n ständille, vähän eri kokoonpanolla tosin. Viimeksi olen ollut messarissa vuonna 2015 ja silloin meillä oli Jade mukana, joten hirveästi ei ehtinyt muuta tehdä kuin olla kehän laidalla. Toivottavasti tänä vuonna edes vähän ehtisi kiertelemäänkin. :) 


Xena 12vk

Xena 11vko

Taas vähän kävi näin, että huomenna Xena täyttää 13vko, mutta en ole ehtinyt päivittää blogia. Syy tulee seuraavassa postauksessa! 

Lauman kanssa käytiin toissaviikonloppuna Lapissa mutka ja Xenalle tietty kaikki oli uutta ja jännää. Ensimmäinen oikeasti pitkä automatka, vähän mietin, että mitähän tästä nyt tulee vaikka autolla ollaankin kuljettu lähes päivittäin. Xena yllätti ja nukkui lähestulkoon koko matkan. Muutaman kerran pysähdyttiin vähän jaloittelemaan, tekemään tarpeet ja syömään. Erittäin pätevä matkustaja

Menomatkalla pysähdyttiin ensin Lauran luona Keminmaassa. Xena tallusteli heti asuntoon niinkuin kotiinsa. Xenan mielestä kissat oli tosi kivoja, mutta niiden kakan syöminen olis ollut vielä kivempaa.. Myös kissojen ruoat Xena olis mielellään syönyt. 

Viikonloppu kului muuten Ranualla ja pikakäynnillä Rovaniemellä. Xena oli kyllä jokapaikassa kuin kotonaan, kamalan utelias ja reipas, jokapaikassa rauhoittuu kuitenkin loppujen lopuksi nukkumaan. Lapissahan tosiaan oli lunta, joka täältä Imatralta on sulanut kaikki vähäinenkin pois. Xena oli aivan innoissaan lumesta, harmi, että alkoi hämärtyä jo niin aikaisin, ettei hirveästi tullut kuvattua.

Rovaniemellä..
ja Imatralla..
11 viikkoisena Xenalla oli painoa noin 6,5kg ja 12 viikkoisena sitten 7,8kg. Tasaisesti kasvaa ja on kyllä kokoajan ollut mun silmään tosi sopusuhtaisen näköinen. Ruokahalu on hyvä ja nyt ollaan siirrytty kolmeen ruokailukertaan päivässä. 


Torstaina käytiin ekoilla rokotuksilla ja Xenan mielestä eläinlääkärin luona oli niin siistiä. Joka paikka olisi pitänyt taas päästä tutkimaan ja eläinlääkärin syliin olisi ollut kiva kiikkua. Pusuja sai kyllä eläinlääkäri ja hän oli Xenan mielestä tosi ihana, ei edes rokotus haitannut. Tuskin kakara huomasi koko rokotusta, söi innoissaan vaan pöydällä herkkuja. Samalla eläinlääkäri tarkasti pennun noin niinkuin muuten ja kaikki oli kunnossa. Pikkusen alle 8kg oli eläinlääkärin luona paino kun katsottiin.

Vauhtia on kokoajan enemmän ja kyllähän tuo kasvaa aivan silmissä. Ei oo kauaa enää pikkuinen! 

12vko
Viime viikonloppu oltiin Vantaalla ja kakara pääsi tutustumaan mm, hissiin useampaan kertaan ja käytiin Tikkurilan juna-asemalla katselemassa junia ja ihmispaljoutta. Eipä tuo mistään mitään sanonut, ihmisiä olis ollut kiva moikata. Xena kyllä rakastaa kaikkia. :D 

Huomenna tosiaan ikää tulee jo 13vko. On se vaan niin rakas pieni♥


tiistai 31. lokakuuta 2017

Xena 10vk

Ai miten niin menee aika nopeasti? Kakara kasvaa aivan silmissä ja joka päivä tuntuu, että on kädet vaan kipeämmät kun kantaa pentua portaita ylös - alas monta kertaa päivässä.. 

Tällä viikolla Xena täyttäää jo 11 viikkoa, mutta pitänee nyt ensin kirjoittaa viime viikon päivitys loppuun. 

10vk

Painoa Xenalla oli tasan kymmenenviikkoisena 6,1kg. Punnitsin tosin typerästi kun Xena oli vasta syönyt, joten voi olla, että painoa olisi oikeasti vähän vähemmän. En kuitenkaan sitä punninnut uudestaan myöhemmin vaikka oli tarkoitus, joten mennään tuolla. Katsotaan, paljon se nyt keskiviikkona sitten painaa.  

Mitä kymmenenviikkoinen Xena osaa?

Xena osaa istua, seurata, kävellä hihnassa nätisti (silloin kun ei näe mitään erittäin mielenkiintoista), mennä maahan, taitaa hyvin petitreenin, reagoi naksuttimeen, tarjoaa paljon katsekontaktia ja suurimman osan ajasta tulee kutsuttaessa heti luo. Kaikkeen tekemiseen ei tosin olla vielä liitetty vihjesanaa, koska oon yrittänyt miettiä vähän erilaisia sanoja, kuin mitä muilla koirillani on käytössä. 


Mikä Xenan kanssa ei sitten suju? 

Perusasento ei suju. Välillä tuntui, että se jo ymmärsi idean, mutta ei. Asento jää todella vinoksi tai sitten Xena menee eteeni istumaan. Muutenkin esimerkiksi seuraamisessa piti heti alkaa palkkaamaan aavistuksen verran taakse, koska muuten se juoksi suoraan eteen. Mietin, että voisin ottaa targetin avuksi perusasentoon. Se olisi kuitenkin hyvä saada vahvaksi ja sujuvaksi, vaikka ei tietenkään pieneltä pennulta voi täydellisyyttä odottaakaan samantien. 

Luopuminen sujuu sisätiloissa ja treenaamishetkissä, mutta ei vielä muualla. Tehotreeniin siis, tämä on kuitenkin yksi tärkeimmistä asioista. 

Seisomista alettiin myös harjoittelemaan, mutta tehtiin sitä vain muutamia toistoja, joten siitä en nyt sano sen enempää. Eiköhän Xena sen äkkiä oivalla, vaikka istumista tarjoaakin paljon, oikeastaan kaikissa tilanteissa. 

Roki ja Xena

Käytiin viime keskiviikkona moikkaamassa Rokia, joka on siis Xenan emän veli samasta pentueesta. Aluksi Xenaa vähän jännitti uusi paikka ja uusi koira, mutta kuitenkin kokoajan tutki itse tilannetta ja herkutkin maistuivat. Nopeasti se sitten alkoikin jo tekemään leikkieleitä Rokille ja juoksi pitkin pihaa, kuin olisi siellä aina ollut. :D 

Pari päivää ollaan nyt otettu vähän iisimmin, tänään sitten mennään metsään taas koko koiralauman kanssa lenkkeilemään. Haluan kuitenkin, että koirat tottuvat pennusta asti siihen, että joka päivä ei treenata ja riehuta niin paljon kuin jaksetaan, vaan välissä voi olla vähemmänkin aktiviteettia.

Xena kävi muuten viimeviikolla parina aamuna Jaden kanssa yhteisen aamupissatuksen, ja Jaden kanssa ne kyllä vetivät aina kunnon rallit pitkin pihaa.. 






Tänne Imatralle ei ole vielä hirveästi lunta tullut. Kateellisena olen muiden kuvia katsellut, kun tuntuu, että kaikkialla muualla suomessa on jo paljon lunta. Tänne on pari kertaa satanut lunta, jotka ovat sitten saman päivän aikana jo sulaneet pois. Tänäaamuna oli taas tullut lunta, toivottavasti se nyt pysyisi maassa! Olen henkeen ja vereen kesäihminen, mutta kyllä tuo lumi on parempaa kuin jatkuva vesi,- ja räntäsade. Ja talvisessa maisemissa tulee ihania kuvia, jotain hyvää siis kuitenkin!
 
Loppuviikko tuleekin olemaan jännittävä, lähdetään nimittäin perjantaina ajelemaan lappiin viikonlopuksi. Xena pääsee kyläilemään mummolaan (eli minun äidin luo) ja kokemaan ensimmäisen pidemmän automatkansa. Se on kuitenkin nyt vähintään joka toinen päivä ollut autossa aivan ongelmitta, joten en usko, että tulee olemaan mitään ongelmia sen suhteen. Ensiviikolla päästäänkin sitten ekaa kertaa eläinlääkäriin, sillä 12 viikkoinen Xena saa ekan rokotuksensa!

Tapahtumarikas marraskuu tulossa kyllä muutenkin, parin viikon päästä on lemmikkimessut ja siitä viikon päästä meillä onkin edessä muutto lappiin. Jospa sitten vähän rauhottuisi tilanne, toivotaan ainakin.


 
Hyvää alkanutta viikkoa kaikille

lauantai 21. lokakuuta 2017

Petitreeniä

Tehtiin Xenan kanssa kolmatta (vai neljättä?) kertaa petitreeniä eilen. Ensimmäistä kertaa tosin ulkona. 

Tavoitteenahan tässä ei ole muuta kuin se, että koira menee itse pedille makaamaan rauhallisesti. Ensimmäisillä kerroilla ei tietenkään heti kaikkea voi vaatia. Ensin tehtiin niin, että kun Xena tarjosi istumisen - palkkasin. Se kuitenkin eilen tarjosi itse maahanmenon joten otin senkin siihen mukaan. Tosi nopeasti Xena älysi idean. 

Muutenkin treenatessa Xena jo itse tarjoaa tekemistä ja siitä huomaa, kuinka pienet aivot miettivät, että mitäs tässä pitikään tehdä, että saa palkan. :D 

Videolta leikkasin tauot pois, ettei tulisi liian pitkää videota. Ikävä kyllä yksi epäonnistuminen ei tullut videolle. Xena nimittäin tarjosi maahanmenon pedin viereen. Aloin odottamaan, että se tarjoaisi maahanmenon pedille, mutta se alkoikin kierimään maassa ja pian se olikin niin, että takajalat osuivat pedille. En palkannut siitä, joten pian se kyllästyi ja lähti haistelemaan maata muualle. Olisi ollut hyvä lisä tähän videoon, mutta no, eipä sille mitään voi. 



Miksi opetan petitreenin?

  • Peti on tässä tapauksessa koiralle paikka, johon rauhoitutaan. Petitreeni on rauhallinen treeni, joita on hyvä olla koiralle kiihdyttävien treenien lisäksi. 

  • Kun koiralle on opetettu peti paikaksi, johon rauhoitutaan, se on helppo yleistää eri paikkoihin. 

Pedin ei tarvitse olla kuin joku pieni käsipyyhkeen kokoinen riepu, jota on helppo kantaa mukana niin treeneissä, bussissa, kuin kaupungillakin. Se on helppo ja hyvä tapa opettaa koiralle, että rauhoittuminen on mahdollista joka paikassa.


torstai 19. lokakuuta 2017

Xena 9vko

"Istuako tässä piti?"
Mun vauva kasvaa niin nopeasti! Eilen Xenalle tuli ikää täyteen huimat 9 viikkoa. 


Painoa neidillä oli 5,1kg. Kasvattajan ja sisarusten omistajien kanssa kun juteltiin, niin aika samoissa painoissa menee muutkin pennut. Pitäisi korkeuskin ottaa ylös, en omista mittanauhaa niin pitää vähän soveltaa..

Tänään kakara joutui ekan kerran pesulle, koska onnistui kierähtämään johonkin mutalammikkoon. Palkkailin siinä samalla kun suihkuttelin vettä. Herkkujen tulo loppui aina kun suihkuttaminen loppui, ja itse se sitten lopuksi aina juoksi suihkun alle, kun huomasi, että siitähän tulee herkkua. 


Kuivasin pyyhkeellä Xenan kuivaksi, mutta siinä samalla sitten päätin testata, mitä pentu sanoo hiustenkuivaajasta. Eipä siinäkään ollut mitään sen kummempaa, ei tuo tunnu mistään välittävän. (Y) 


Imuria Xena on ruukannut vähän väistää. Ei ole pelännyt sitä, mutta ei ole ollut kiinnostunutkaan. Niin siis eiliseen asti. Xena nimittäin seurasi imuria joka paikkaan ja yritti välillä hyppiä imurin päällä ja välilläyritti mennä repimään imurin johtoa. Sama homma myös tänään. :D 

Mulla onkin pakko imuroida tällä hetkellä joka päivä. Xenan ja Jaden leikkien jälkeen asunto on sen näköinen että tänne olisi joku vähintäänkin teurastettu. Jadella ja Nikillä on karvanlähtö meneillään ja Xenan suuhun jää aina leikkiessä hirveitä karvatuppoja, jotka ovat sitten pian pitkin asuntoa.. 

Käytiin sunnuntaina koko lauman kans metsässä kävelemässä. Ehkä korkeintaan joku kilometrin matka kävelyä jos sitäkään, isommat koirat juoksivat toki siinä paljon enemmän. Xena jaksoi kyllä hyvin painella isojen perässä menemään, vaikka enimmäkseen tietty mun kanssa touhusi. On se vaan niin


Metsäreissulta kuvia; 

 

Ainiin! Kirjoitin vuokrasopimukset ja kuukauden päästä päästäänkin muuttamaan pois tästä kerrostalosta, JES! 

Vähän sekalaisilla fiiliksillä muutan täältä pois. Ihana vuosi monella tapaa, mutta toisaalta taas, kyllä mä Lapissa viihdyn paremmin. Saatiin ihana rivitaloasunto, josta lähtee melkein pihasta kivat metsäreitit. Toivottavasti saan luvan laittaa takapihalle aidan koirille.

En ole nähnyt tätä kyseistä asuntoa, mutta olen asunut kolme vuotta siinä viereisessä asunnossa.. Joten uskon, että hyvin tullaan viihtymään. :) 


lauantai 14. lokakuuta 2017

Pentuarkea


Kolme vuotta sitten minulla oli viimeksi oma pentu! Olen siis enemmän kuin onnellinen siitä, että Xena on nyt viihdyttämässä arkea. 

Xenan kanssa ollaan aloiteltu treenaamaan luopumista, luoksetuloa, hihnassa kävelyä, petitreeniä ja vähän käsikohdennusta. Naksuttimeen aloin Xenaa ehdollistamaan ensimmäisestä päivästä lähtien ja se reagoikin jo ihan hyvin naksuun.

Kuulostaa kauhean paljolta tälleen listatattuna, mutta tosipuheissa treenejä tehdään leikkien lomassa, treenihetket ovat todella lyhyitä ja melkein kaikki ruoka annetaan treenatessa. Rauhoittumista tehdään myös; pentu osaa kyllä riehua ja leikkiä, mutta olisi myös tärkeää, että rauhoittuminen onnistuu tilanteessa kuin tilanteessa.  




Eilen käytiin Mustissa ja mirrissä hakemassa uusi panta ja vähän ruokia pennulle. Xena olisi halunnut kiikkua kaikkien syliin ja todella rohkeasti tassutteli kauppaan sisään. Liukuovet ja eri alustat myös ok - ei tuo tähän mennessä olekaan vielä mitään eri alustoja kummastellut. Meidän kerrostalon pihalla on sellainen puinen pihakeinu, johon Xena on pari kertaa itse kiivennyt keinumaan. :D 

Itse tykkään enemmän valjaista kuin pannasta, mutta en näe kuitenkaan järkevänä ostaa vähän väliä kasvavalle pennulle uusia valjaita, kun entiset jäävät pieneksi. Kunhan kasvaa isoksi niin ostetaan sitten kerralla hyvät valjaat.

Mulla oli vain kaksi ehjää pentupantaa kotona, ja kumpaakaan en huolinut käyttöön (kuin yhden kauppareissun ajaksi), koska ne olivat niin ohuita. Hakusessa oli siis pehmeä ja leveämpi panta ja se löydettiinkin, ja mun lempivärinä tottakai, eli pinkki ;) 



Samalla kauppareissulla hengailtiin hetki kaupan edessä ja palkkailin siinä Xenaa, kun otti itse kontaktia. Muutamaa superihanaa ihmistä pääsi moikkaamaankin, ja neiti oli kyllä niin onnessaan huomiosta. 

Jade ja Nikikin on pikkuhiljaa tainneet alkaa tajuamaan, että ei tuo ole lähdössä minnekään. Hyvin ne ovatkin ottaneet pienen osaksi laumaa. Niki aina välillä hyppää sängylle tai sohvalle Xenaa karkuun, kun se yrittää purra Nikiä milloin mistäkin - yrittäen saada sen leikkimään. Jaden kanssa ne puolestaan leikkivätkin jo välillä tosi kivasti, mutta edelleenkään en uskalla jättää niitä keskenään leikkimään. Jade ei aina ymmärrä omaa kokoaan ja vähän mulla hirvittää, että Xena jääkin tuon jättiläisen alle. 

Yöt Xena nukkuu aina jommankumman kyljesssä kiinni. Yöt ovat menneet suunnilleen niin, että Xena herättää kuuden aikoihin jolloin olen käyttänyt sen pihalla ja sitten jatketaan vielä parilla tunnilla unia. Tänään sain nukkua jopa yli kahdeksaan! Siis mitä! :D 


Erittäin ihanaa pentuarkea siis elellään ja voi että mä oon rakastunu tuohon pieneen. Vaikka toisaalta odotankin kovasti, että päästään kunnolla harrastamaan ja kisaamaan, niin kyllä tää pentuaika menee silti liian nopeasti.

Näihin tunnelmiin jatketaan lauantai-iltaa. Kirjoitin tämän postauksen pitäen pari taukoa, äsken käytiin Xenan kanssa pihalla ja nyt se taas nukahti Nikin kylkeen.
♥ 



torstai 12. lokakuuta 2017

Perheenlisäystä

Vihdoinkin! Olen malttamattomana odottanut, että pääsen kirjoittamaan tämän postauksen.

Tiistaina 10.10. meidän perheeseen tuli lisäystä, nimittäin pienen koiranpennun muodossa

Saanen esitellä; Sanjeet A'lanala Evil Ebony eli tutummin Xena. 


Xena on australianpaimenkoira narttu, ikää hänellä on kahdeksan viikkoa. Tässä parin päivän aikana olen huomannut Xenan olevan rohkea ja utelias pentu. Ihan joka paikkaan pitäisi päästä - ja mieluiten heti ja täysillä. Naskalihampaat menee joka paikkaan ja olenkin yrittänyt pitää käden ulottuvilla kokoajan jotain sallittavaa purtavaa pennulle, jota tarjota kun hampailla aletaan purra jotain kiellettyä.

Joka tapauksessa Xena on erittäin toivottu ja kauan etsitty lisäys meidän laumaan. Epätoivo on välillä meinannut iskeä, kun tuntui, ettei sopivaa pentua löydy mistään. Jotenkin uskomaton fiilis, että mun ei oikeasti tarvitse enää etsiä pentua. 

Xenasta toivon itselleni tulevaisuudessa mukavaa ja monipuolista harrastus,- ja kisakoiraa. Ensisijaisesti otin koiran agilityyn, tokoon ja rallytokoon, mutta muitakin lajeja tullaan varmasti testaamaan.

Saanko vielä hehkuttaa, mulla on pentu!♥ 

12.10